ENSI-ILTA 1.7.1961
Ohjaus ja lavastus: Kai Lappalainen
Puvut: Nina Väisänen
Suomennos: Otto Manninen
Keskiajalta, luultavasti 1460-luvulta, on peräisin nimeltä tuntemattoman ranskalaisen tekijän kirjoittama "La Farce De Maistre Pierre Patelin", ilveily petkuttamaan ovelasta, mutta lopulta itsekin peijatuksi joutuvasta asianajajasta, ainoa monista senaikuisista, joka on saanut pysyvän arvon ja aseman maailmankirjallisuudessa ja kyennyt elämään halki aikojen menettämättä mielenkiintoaan ja näyttämöllistä tehoaan, jota on sanottu ranskalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi huvinäytelmäksi ja jonka uraauurtavasta vaikutuksesta on merkkejä myöhemmässä kirjallisuudessa, mm. Molièrenkin tuotannossa.
Jo kauan sitten on myös suomalainen lukija, ainakin välillisesti, saattanut tutustua tähänkin näytelmään, sillä jo III:ssa niteessä (1864) Suomalaisen kirjallisuuden seuran "Näytelmistö"-sarjaa ilmestyi "Pietar Patelin eli sukkela asianajaja. Ilvelys kolmessa näytöksessä", P. Hannikaisen suomentama eräästä tämän ilveilyn myöhemmästä suorasanaisesta mukaelmasta.
Nyt ilmestyvän käännöksen pohjana on teoksen alkuperäinen runomuotoinen teksti. Tapahtumapaikkojen vaihtumisen mukaan on käännöksessä teksti jaettu eri jaksoihin, samoin on joihinkin kohtiin merkitty lyhyitä esittämisohjeita, enimmäkseen Richard T. Holbrookin tekstijulkaisun mukaan. Tällaisia ei näytelmän tekstissä alkuaan ole ollut, ei myöskään jakoa näytöksiin tai kohtauksiin, koska toiminta keskiaikaisissa näytelmissä oli sovitettu yhtäjaksoisesti tapahtuvaksi muuttumattomalla, eri toimintapaikat rinnakkain käsittävällä näyttämöllä. Niinpä on tässä näyttämö esittänyt toriaukiota, jonka toisella puolella on Patelinin asunto, toisella verkakauppa ja keskellä, itse torilla, oikeuden istuntopaikka.
ROOLEISSA:
Pierre Patelin, asianajaja: Paavo Pentikäinen
Guillemette, hänen vaimonsa: Orvokki Oksanen | Raila Pipinen
Guillaume Joceaume, verkakauppias: Esko Kahilainen
Thibaut Aignelet, paimen: Seppo Oravuo
Tuomari: Esko Julkunen | Erkki Ahonen
