(Requiem for a Nun)
2-näytöksinen, 7-kuvaelmainen näytelmä
ENSI-ILTA 11.2.1967
Käsikirjoitus: William Faulkner
Suomennos: Leena Ilmari
Ohjaus: Sirkka Metsäsaari
Valot ja äänitehosteet: Matti Rytkönen
Lavastus: Eino Puumalainen
"Nunnan sielunmessun" pohjakuviona on ankara moraalinen asetelma, joka tuo mieleen antiikin draamojen teemat. Temple Drake, naispäähenkilö, on koulutyttönä joutunut kuukaudeksi vangituksi bordelliin nuoren, hyvästä suvusta olevan, mutta auttamattomasti juopon Gowan Stevensin takia. Mies korjaa virheensä naimalla Templen, kuten ajan moraalikäsitykset ilman muuta edellyttävätkin. Gowan ja Temple elävät näennäisesti tasapainoisessa avioliitossa ja heillä on kaksi lasta, mutta syyllisyys saa heidät käyttäytymään luonnottomasti toisiaan kohtaan. Niinpä Temple, jonka vaistot ovat herkät, aikoo karata aiemman bordellirakastettunsa veljen kanssa, jättää lapsensa ja miehensä. Hänen tielleen asettuu silloin Nancy, tummaihoinen nainen, jonka Temple on tullut tuntemaan bordellissa ja jonka hän on ottanut lastensa hoitajaksi ja uskotukseen. Nancy ei voi nähdä perhettä hajoitettavan ja kun hän ei muuten pysty Templeä pysäyttämään, hän kuristaa tämän muutaman kuukauden ikäisen lapsen. Nancy tuomitaan kuolemaan, mutta hän ei hetkeäkään horju: hän odottaa loppuaan mieli ja omatunto puhtaana.
Temple ja Gowan edustavat Etelän menneiden valtiassukujen moraalisia arvoja, vaikka he eivät pysty näitä seuraamaan, he kuitenkin tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja ovat hirvittävän häpeissään. Nancy puolestaan ruumiillistaa menneen Yoknapatawphan "luonnollisen" moraalin: hänen vakaumuksensa on intuitiivisen varma, eikä hän emmi asettua poikkiteloin lain kanssa silloin, kun syvimmät eksistentiaaliset perusarvot ovat uhattuina. Terävän kontrastin kaikelle muodostaa se sosiaalinen ero ja kasvatuksen ero, mikä on Nancyn sekä Templen ja Gowanin välillä; tässä näytelmän tematiikka on selkeimmillään.
"Nunnan sielunmessu" on vahvasti aatedraaman sukua. Kirjoittajaa voidaan ehkä moittia siitä, että näytelmän kuvio jää ohuehkoksi, mutta itse konflikti on vaikuttava. Vaikka Faulkner ei ollut varsinainen dramaatikko, hänen romaaninsa kuuluvat siihen lajiin, jota sanotaan dramaattiseksi romaaniksi. Kuten on todettu, hän on paljosta velkaa Shakespearelle. Ja käytännössäkin Faulknerin dramaturgin taitoa on käytetty: hän työskenteli pari vuotta Hollywoodissa elokuvakäsikirjoitusten laatijana, kunnes luopui todeten sen minkä monet muutkin - ohjaajien kanssa on vaikea tulla toimeen.
OHJAAJAN SANA:
William Faulknerin myöhempään tuotantoon kuuluva romaani "Requiem for a Nun", "Nunnan sielunmessu" ilmestyi 27. päivänä syyskuuta 1951. Se on osittain kirjoitettu vuoropuhelun muotoon ja myöhemmin sovitettu näytelmäksi. "Nunnan sielunmessun" kantaesitys oli Theatre Guildissa New Yorkissa 1958 näyttelijätär Ruth Fordin esittäessä keskeistä naisosaa. Kirjailijan suostumuksella oli näyttelijätär Ruth Ford myös sovittanut näytelmän. Suomalainen kantaesitys oli samana vuonna Kansallisteatterin pienoisnäyttämöllä.
Jyväskylän Huoneteatterin esitys noudattelee alkuperäistä tekstiä, tosin vahvasti lyhennettynä. On ollut pakko käyttää rohkeasti sinikynää, sillä eihän ole tarkoitus esittää lukudraamaa, vaan havainnollistaa teatterin keinoin kirjailijan luoma maailmankuva, hänen filosofiset, moraaliset ja uskonnolliset käsitteensä, sekä hänen kantansa tälläkin hetkellä aktuelliin rotukysymykseen.
Epäilemättä tehtävämme on ollut vaikea, mutta niin mielenkiintoinen ja innoittava, että koko työryhmämme kuiskaajaa myöten on paneutunut tämän näytelmän valmistamiseen kaikella tarmolla ja nuorekkaalla innolla. "Työpajateatterimme" ei ole tyytynyt vain "normaaliin" näytelmän harjoittamiseen, vaan sen tärkeisiin tehtäviin on kuulunut pitkien keskustelujen ohella myös syventyminen näyttelijäntyöhön; roolin analyysiin, näyttelemisen ilmaisuun ja tekniikkaan.
- S.M -
ROOLEISSA:
Gowan Stevens: Kari Paju
Gavin Stevens: Markku Hannula
Kuvernööri: Eino Puumalainen
Herra Tubbs, vanginvartija: Taru Saukko
Pete: Mattijuhani Särkkä
Temple Stevens: Pirkko Rahkila-Rissanen
Nancy Mannigoe: Annakaisa Rita
